Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2930311234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728293012

Subscribe RSS

 Ei selityksiä, ei
26.11.2008 14:55 | emerie

Onnistuminen elämässä
edellyttää asioiden tekemistä,
eikä selitysten keksimistä
niiden tekemättä jättämiselle.

- J. Töytäri, Positiivarit

Niinpä niin. Taas. Kuinkahan monena päivänä ja kuinkahan monet kerrat olen sivuilleni kirjautunut tarkoituksenani kirjoitella tänne jonnekin jotakin... Ja aina tulee joitakin esteitä kirjoittelulle; kännykkä soi, muistan yhtäkkiä jonkun tärkeän työtehtävän tai puhelun joka minun on soitettava, huomaan koiran löytäneen jonkun luvattoman tavaran, joudun juoksemaan nurkan taakse katsomaan sen touhuilua - kun on niin hiljaista... Koirahan onkin kuin pikkuinen muksu: lähes aina tietää, milloin se tekee jotakin luvatonta...;)

Aina siis esteitä sivujen rakentelulle ja kirjoittelulle tuntuu löytyvän. Mutta... niin; ei selittelyjä, ei. Sitä paitsi... tuskin täydellistä epäonnistumista elämässä seuraa, vaikka keskeneräisiä käsitöitä tai lehti-, mainos- ja paperipinoja pöydät väärällään olisivatkin... Olin kylläkin laskenut etukäteen että tänään minulla olisi sellainen päivä, että täällä enemmän pystyisinkin touhuilemaan, mutta muutamia puheluita on pakko ollut soittaa ja pari muutakin pientä hommaa tehtävä - ja aikahan tunnetusti kulkee niin vietävän nopeasti. Äsken lisäksi muistin erään tärkeän virastopuhelun, joka minun pitäisi hoitaa. Virasto vain on sellainen, että joka ikinen kerta kun sinne soittaa, saa varautua puolen tunnin jonottamiseen ja saman biisin kuunteluun kerta toisensa jälkeen. Juuri nyt ei nappaa soitella, ei - ja se siitä. Ei enempiä selittelyitä.

Selittelyä ei ole sekään, kun kerron, että kohta mies tulee töistä - ja pääsemme syömään! Siinäpä eräs päivän kohokohdista - etenkin, kun syö vain yhden lämpimän aterian päivässä, kuten me yleensä. Välittömästi sitten ruokailun jälkeen meno tiedemiehille, mikä on ainakin melkein yhtä upeaa kuin syöminen...;) Ruoanlaitonkin suhteen pääsen tänään vähällä: eilistä risottoa mikrossa lämmitämme. Herkullista vaivattomasti. Upeaa! Hahaa!;)

Ja nyt sitten jo onkin tuon ihanan ruokailun aika!


 - emerie | Kommentit (13)Kommentoi




 Kuin taksissa istuisi?
31.10.2008 12:16 | emerie

Elämä on kuin taksi.
Mittari raksuttaa koko ajan,
olitpa sitten matkalla johonkin
tai vain istut paikallasi.

Yllä olevan on sanonut Lou Erickson.
Niinpä niin. Tosiasiahan tuo on; tunnit kuluvat, päivät kuluvat, viikot kuluvat, kuukaudet kuluvat, vuodet kuluvat... Tässä iässä vain tuntuu, että ne kaikki kuluvat aivan liian nopeasti. Etenkään viime aikoina en ole voinut mitään sille, että olen tuntenut itseni niin kovin saamattomaksi... Tuntuu, etten mitään näkyvää ole saanut aikaan. Mutta miksi aina pitäisi näkyvää saada aikaan...? Kas, siinäpä mietittävää. Minut on kylläkin kasvatettu jo pienestä lähtien ajattelemaan, että kaikki mahdolliset eteen tulevat työt on tehtävä tunnollisesti ja huolellisesti - ja ahkerasti. Lienee tuo ajatus jo aikoinaan  juurtunut kiinni perusluonteeseeni...

Se, etten niinkään mitään näkyvää ole saanut aikaan, ei suinkaan tarkoita sitä, etten mitään olisi tehnyt - päinvastoin; koko ajan tunnun touhuavan jotakin... Koska teen töitä kotonani, eikä virallisia töitä viime aikoina kovin paljoa ole ollut, touhuilen kaikkea muuta mahdollista. Nyt olen saanut keskittyä omiinkin töihini, kuten moniin harrastuksiinikin. Kieltämättä tuon pienen karvapallon tulo kotiimme on vaikuttanut siihen, että monet hommistani teen joskus kuin hidastetussa filmissä... Ajattelen kuitenkin niinkin, että tuota pentuaikaa kestää niin mahdottoman lyhyen aikaa - ja niin tuon pienen kehitystä temppuineen ja kohelluksineen seuraan aidosti kiinnostuneena, siinä puuhassa liiemmin aikaa säästelemättä. Aika nyt tuon pienen kanssa on erittäin mielenkiintoista ja hauskaa - ja kovin tärkeää puolin ja toisin!

Taksissa istumiseen en kuitenkaan mitenkään tällä hetkellä näitä päiviäni voi verrata. Taksissa istuessa huono omatunto ei ainakaan yleensä vaivaa, vaan kyydistä voi nauttia - ehkäpä saadessaan siirtää vastuun ajankäytöstä jollekin toiselle... Olipa kuinka kiire tahansa, voi antautua ajattelemaan, että perille pääsemisen ajankohta riippuu kuljettajasta, kuten liikenteestä ympärilläkin. Taksissa istuessa myös ikään kuin väkisinkin joutuu olemaan tekemättä yhtään mitään. Mutta se aika... Niin... Mittari todellakin raksuttaa koko ajan. Ottaako sitten neule tai virkkaus, kirja tai sanaristikko esille?

Mutta milloinkahan saan jatkettua näiden sivujeni rakentelua...? Tarkoituksenani olisi lisätä tänne vinkkejä ja linkkejä, sekä hyödyllisiä että hauskoja. Myös rakastamiani aforismeja ja runoja haluaisin tänne siirtää. Vitsipuoltakin voisi harkita... Niin, ja noita valokuvia tietenkin pitäisi siirtää. Tuosta karvapalleroisesta minun piti jo pari viikkoa sitten lähettää kuvia kasvattajallekin, mutta pari kansiota minulla on vielä kokonaan käymättä läpi... Kuvia pienestä on tullut otettua niin mahdottomasti.

Kohta saisi ruveta valmistelemaan tämän päivän syömisiäkin. Koska itse teen töitä kotona ja mies käy ahertamassa kodin ulkopuolella, laitan ruoan mielelläni valmiiksi siksi, kun mies kotiutuu. Ruoanlaitto ja leipominen ovat minulle myös rakkaita harrastuksia, joista etenkin leipominen on viime aikoina sekin jäänyt vähemmälle...

Nyt siis jatkamaan hommia täällä kotona. Ja vaikka huushollikin on tietenkin taas sekaisin kuin Huvikumpu, yritän pakottautua ajattelemaan asioista hiukan eri tavalla kuin tavalla, johon olen tottunut... Eli kuten jo antiikin kreikkalainen filosofi Epiktetos aikoinaan on sanonut:

Eivät asiat mieltämme paina,
vaan mielipiteet asioista.

 


( Päivitetty: 31.10.2008 14:06 )

 - emerie | Kommentoi




 Kaksi tietokonetta
16.10.2008 12:44 | emerie

Ostin tämän vanhan pöytäkoneeni joskus vuosituhannen vaihteessa. Kone oli vanha jo silloin - ja ammotti tyhjyyttään, ilman ohjelmia ja tiedostoja. Lähinnä itseäni varten tällä silloin kirjoittelin ja Miinaharavaa pelailin... Kunnes poikani alkoi olla niin haka tietokoneitten parissa, että rupesi pitämään konettani ajan tasalla. Nykyisin poika asuu eri paikkakunnalla, mutta aina käydessään virittelee konettani paremmaksi ja paremmaksi. Häneltä saan hyödyllisiä ohjeita myös puhelimitse. Nykyisin (ties kuinka mones) kovalevyni alkaa ollakin jo niin täysi, että sekin lienee syynä koneen hidasteluun vähän väliä... Olen innostunut kuvien käsittelystä, musiikin latauksesta - ja lähes kaiken mielenkiintoisen tallentelusta.

Näyttö tässä koneessa ei todellakaan ole uusi ja litteä, vaan vanha, pölyjä keräävä rousku. Näytöllä on kuitenkin kokoa 19 tuumaa, ja koska olen säädellyt tarkkuuksia, kontrasteja ja kokoja mieleni mukaan, näen kirjoitukset ja kuvat erittäin kirkkaina ja epämääräisistä säätelyistäni huolimatta riittävän tarkkoina.

Viime keväänä hankin toisen, ihka uuden koneen ikään kuin hätävaraksi tai reissukoneeksi. Läppärin tietenkin. Vaan siihen koneeseen en tyytyväinen olekaan; kone varmaankin sinänsä on ihan hyvä, mutta vaikka pieneen 15,4 tuuman näyttöönkin olen tavallaan jo tottunut, en säätelyistäni huolimatta saa kaikkia sivuja, saati kuviani näkymään siinä kunnolla, kirkkaina. Hyvänä esimerkkinä on tuo edellisen jutusteluni yhteyteen littämäni kuva pienestä karvakasastamme; tällä koneella kuva näkyy erittäin hyvin, mutta ei tuolla läppärillä. Sillä koneella se ei todellakaan loista, vaan roikkuu tekstin keskellä haaleana ja vaaleana kuin häveten olemassaoloaan.

Näitä juttuja olen pohtinut nyt parin päivän ajan - kun varsinkin kuvankäsittelyongelmat alkoivat näköjään vasta nyt olla minulle ajankohtaisia. Aikaisemmin, vain tämän koneeni omistaessani näitä juttuja minun ei tarvinnut edes miettiä... Nyt en tiedä, jättääkö kuvia tummemmiksi, heittääkö niihin värikylläisyyttä vai säätääkö kirkkaammiksi... Vai tehdäkö yhtään mitään. Olisipa kivaa tietää, kuinka kuvat täällä milläkin sivustolla itse kullekin käyttäjistä ja lukijoista näkyvät. 

Varmaa on joka tapauksessa, että joskus vielä hankin uuden läppärin. 
Joskus vielä hankin läppärin, jonka näyttö on vähintään  17 tuumaa!


 - emerie | Kommentoi




 Hyrskynmyrskyn, mullinmallin
14.10.2008 12:48 | emerie

...ja sikinsokin. Mistähän nuokin sanat suomen kieleen ovat vääntäytyneet...?

Lähes koko eilinen päiväni kului yrittäessäni saada näitä uusia sivujani edes jonkinlaiseen kirjoittelukuntoon - ja huushollimme on nyt sitten sen näköinenkin: koiran leluja lojuu pitkin lattioita, likaisia astioita tiskipöydällä, likapyykkejä pesuhuoneen komerossa... Eivätkä sivuni vieläkään valmiit ole; kaikkia "hienosäätöjä" kun en ainakaan vielä hallitse. No, ajan mittaan oppinen... *huoh*

Huonoin on omatuntoni rästihommistani huolimatta kuitenkin siksi, etten eilen pienen koirulimme kanssa edes ulos malttanut lähteä. Nämä tällaiset pienet koirat - toisaalta tietenkin onneksi - osaavat tehdä pisunsa ja kakkansa sanomalehtien päälle, joten kaikilla räntäsadekeleillä ulos ei pakko olekaan mennä. Eilen ilma kuitenkin näillä leveyksillä oli upea...

Lieneeköhän koiramme eilen lisäksi ymmärtänyt - niin pentu kuin vielä onkin - etten hänelle niin paljoa aikaani nyt uhrannutkaan... Roikkui mokoma pieni nallekarhu paitani helmoissa aina kun paikasta toiseen liikuin, ja tekipä kerran jopa lirut paljaalle lattialle... Olisi pikkuinen niin kovasti halunnut leikkiä. Niin... ja iltapäivällä innostui palleroinen kuskailemaan sanomalehtiarkkeja pesuhuoneen lattialta keittiön puolelle odottaen, että juoksen ja otan paperin häneltä pois samalla häntä toruen - missä hommassa hän kiitettävästi onnistuikin, riehuen torumisistani huolimatta innoissaan ympärilläni.

Yksi elisen päivän kohokohdista - ikään kuin juhlahetki - liittyy sekin tuohon pikkuiseen: Huomasimme eilen ensimmäisen kerran, kuinka hän onnistui saamaan lähes kiinni painuneen pesuhuoneen oven auki, kun se tarve todella eteensä tuli; ei käpälillään, vaan tuolla pienellä nöpönenällään - joutuen vieläpä ensin työntämään toisen, lähes pesuhuoneen ovessa kiinni olevan oven tieltään pois päästen vasta sitten työntämään kuononsa pesuhuoneen ovenrakoon....;)

Tänäänkin on kaunis, aurinkoinen päivä. Tänään saan joitakin kotihommia tehtyä. Tänään saan joitakin rästihommiani valmiiksi. Tänään menemme hauvelin kanssa lenkille - ja kauniista, syksyisestä ilmasta nauttimaan.


( Päivitetty: 14.10.2008 22:07 )

 - emerie | Kommentoi



©2018 emerie - suntuubi.com